Vehnän siemen
Taurun Siemeneltä löydät kevätvehnän kylvösiementä mylly- ja rehukäyttöön. Sopiva vehnälajike valitaan käyttötarkoituksen, satoisuuden, valkuaisen, sakoluvun, korrenlujuuden ja viljelyvarmuuden mukaan. Valikoimassa on kevätvehnälajikkeita erilaisiin laatu- ja satotavoitteisiin. Autamme valitsemaan tilalle sopivat vehnälajikkeet, olipa tavoitteena myllyvehnä tai rehuvehnä.
Vehnälajike valitaan sadon laatutavoitteen mukaan
Vehnässä lajikevalinta lähtee siitä, tavoitellaanko satoa leipä- ja myllykäyttöön vai rehuksi. Leipä- ja myllyvehnässä valkuainen, sakoluku, sitko ja hehtolitrapaino ratkaisevat paljon. Rehuvehnässä paino on sadon määrässä, viljelyvarmuudessa ja rehukäyttöön sopivassa laadussa.
Tässä Vehnät-tuoteryhmästä löydät kevätkylvöön sopivia vehnälajikkeita. Syysvehnän siemen löytyy Syysviljat-tuoteryhmästä yhdessä muiden syyskylvöisten viljojen kanssa.
Myllyvehnä eli leipävehnä
Myllyvehnää kutsutaan usein myös leipävehnäksi, ja molemmat tarkoittavat käytännössä vehnää, jolta tavoitellaan myllykäyttöön sopivaa laatua. Lajikevalinnassa painavat erityisesti valkuainen, sakoluku, sitko, hehtolitrapaino ja sadon tasalaatuisuus.
Taurun Siemenen kevätvehnälajikkeistä useampi sopii myllyvehnäksi. Erityisesti Quarna tunnetaan hyvästä leivontalaadustaan.
Rehuvehnä
Rehuvehnässä korostuvat sadon määrä, viljelyvarmuus ja rehukäyttöön sopiva laatu. Lajikevalinnassa painavat kasvuaika, satoisuus, korrenlujuus ja valkuaispitoisuus.
Taurun valikoimassa esimerkiksi Iisakki on selkeä rehuvehnä, koska sen sitkon laatu ei vastaa leipä- ja myllyvehnän tavoitteita.
Kevätvehnälajikkeet
Kevätvehnälajikkeissä suurin ero on sadon laatutavoitteessa. BOR Helga, Winx, Embla ja Quarna sopivat myllyvehnäksi, kun taas Iisakki on selkeä rehuvehnä. Lajikevalinnassa kannattaa katsoa erityisesti valkuaista, sakolukua, sitkoa, hehtolitrapainoa, kasvuaikaa ja korrenlujuutta. Alla olevista tuotekorteista pääset tutustumaan kevätvehnälajikkeisiin tarkemmin. Lajikesivulla voit lisätä sopivan vehnän tarjouskoriin ja lähettää tarjouspyynnön Taurun Siemenelle.
BOR Helga
BOR Helga on aikainen ja satoisa kevätvehnäuutuus hyvällä myllylaadulla.
Winx
Winx on keskimyöhäinen myllyvehnä. Jyvälaadultaan erinomainen ja hyvin satoisa.
Embla
Embla on myöhäinen ja erittäin satoisa kevätvehnälajike myllyvehnän tuotantoon.
Quarna
Quarna tunnetaan erittäin hyvästä myllylaadusta. Aikainen ja huippulaadukas myllylajike.
Iisakki
Iisakki on aikainen, satoisa ja isojyväinen rehuvehnä.
Kylvömäärälaskuri
Laske suuntaa antava kylvömäärä siemenerän tuhannen jyvän painon, itävyyden ja tavoitellun kylvötiheyden perusteella.
Tarvitsemasi määrä
189,47 kg/haLaske vehnän siementarve kylvömäärälaskurilla
Siemenlaskuri antaa kylvömäärän kilogrammoina hehtaarille. Syötä tavoiteltu kylvötiheys, siemenerän tuhannen jyvän paino ja itävyysprosentti.
Lopullinen kylvömäärä kannattaa suhteuttaa lajikkeeseen, siemenerään, lohkon olosuhteisiin ja kylvötavoitteeseen.
Mitä vehnälajikkeen valinnassa kannattaa huomioida?
Käyttötarkoitus
Vehnälajikkeen valinta lähtee siitä, tavoitellaanko leipä- eli myllyvehnää vai rehuvehnää. Myllyvehnässä lajikkeen laatuominaisuudet ratkaisevat paljon, kun taas rehuvehnässä paino on satopontentiaalissa, korkeassa hehtolitrapainossa ja korkeassa valkuaisen määrässä.
Valkuainen, sakoluku ja sitko
Leipä- ja myllyvehnässä valkuainen, sakoluku ja sitko ovat keskeisiä laatutekijöitä. Ne vaikuttavat siihen, miten sato soveltuu myllykäyttöön ja millaiset mahdollisuudet sillä on täyttää ostajan laatuvaatimukset.
Kasvuaika ja viljelyvarmuus
Kevätvehnällä kasvuaika vaikuttaa siihen, miten lajike sopii tilan lohkoille ja puintijärjestykseen. Liian myöhäinen lajike voi lisätä riskiä, jos kasvukausi jää lyhyeksi tai sadonkorjuu venyy.
Satoisuus ja korrenlujuus
Satoisuus kannattaa suhteuttaa lajikkeen korrenlujuuteen ja sadon laatutavoitteeseen. Korkeaa satotasoa tavoiteltaessa korrenlujuuteen kannattaa huomioida, jotta kasvusto pysyy helpommin puitavana ja laatu säilyy paremmin.
Maalaji, pH ja lohkon kasvukunto
Vehnä hyötyy hyvässä kasvukunnossa olevasta lohkosta. Maalaji, pH, vesitalous ja maan rakenne vaikuttavat siihen, miten hyvin lajike pystyy hyödyntämään satopotentiaalinsa.
Hehtolitrapaino
Hehtolitrapaino kertoo vehnällä jyvän täyteläisyydestä ja sadon kauppakelpoisuudesta. Korkea HLP on tärkeä sekä mylly- että rehuvehnälle.
Vehnän kylvömäärä ja siementarve
Kevätvehnällä kylvömäärän pitää olla riittävän suuri, jotta saadaan tasainen ja tarpeeksi tiheä kasvusto.
Siemenerän tuhannen jyvän paino ja itävyys vaikuttavat siihen, paljonko vehnän kylvösiementä tarvitaan hehtaarille. Siksi siementarve kannattaa tarkistaa ennen kylvöä, varsinkin jos lajike tai siemenerä vaihtuu.
Vehnän siementarpeeseen vaikuttavat:
- kylvettävä pinta-ala
- tavoiteltu kylvötiheys
- tuhannen jyvän paino
- siemenen itävyys
- kylvöajankohta ja lohkon olosuhteet
Vehnän kylvötiheys ja itävyys
Vehnän kylvötiheys määräytyy sadon tavoitteen, lajikkeen ja lohkon olosuhteiden mukaan. Leipä- ja myllyvehnää tavoiteltaessa tasainen kasvusto tukee sadon laadun muodostumista, kun taas rehuvehnässä paino voi olla enemmän sadon määrässä ja korkeassa hehtolitrapainossa.
Itävyys kertoo, kuinka suuri osa siemenistä tuottaa elinvoimaisen oraan. Itävyys ja tjp vaihtelee siemenerien välillä. Voit kysyä meiltä siemenerän tarkat tiedot tai varata siemenet tarkalle hehtaarimäärälle.
Kylvötiheyteen vaikuttavat:
- lajike
- kylvöajankohta
- maalaji ja pH
- lohkon kasvukunto
Vehnän taudit ja kasvinsuojelu
Vehnän tautitorjunnassa korostuvat terve kylvösiemen ja hyvä viljelykierto. Leipä- ja myllyvehnää tavoiteltaessa tautien vaikutus ei näy vain satomäärässä, vaan myös sadon laadussa. Kasvukauden sää, lajikkeen taudinkestävyys, kylvötiheys, esikasvi ja viljelykierto vaikuttavat siihen, millaiseksi tautipaine muodostuu. Torjuntatarvetta arvioidaan kasvuston kehitysvaiheen ja lohkon tilanteen mukaan.
Lehtilaikkutaudit
Vehnällä lehtilaikkutaudit voivat heikentää yhteyttävää lehtipinta-alaa ja vaikuttaa sadon muodostumiseen. Lajikkeen taudinkestävyys ja kasvukauden seuranta auttavat arvioimaan, milloin torjunnalle on tarvetta.
Härmä
Härmä voi tulla esiin etenkin rehevissä kasvustoissa ja sopivissa sääoloissa. Sen merkitys riippuu lajikkeesta, kasvuston tiheydestä ja siitä, missä vaiheessa tauti alkaa vaikuttaa kasvuun.
Ruosteet
Vehnän ruosteet voivat levitä nopeasti, jos olosuhteet ovat taudille suotuisat. Ruostetautien seuranta on tärkeää erityisesti silloin, kun kasvusto on hyvässä kasvussa ja sadolta tavoitellaan myllykäyttöön sopivaa laatua.
Punahome
Punahome voi vaikuttaa vehnän sadon laatuun ja käyttökelpoisuuteen. Riskiin vaikuttavat muun muassa kukinnan aikaiset sääolot, esikasvi, viljelykierto ja kasvuston tilanne.
Tautitorjunta
Vehnän tautitorjunnan tarve ratkaistaan lohkokohtaisesti. Torjuntapäätöksissä kannattaa huomioida tautipaine, sääolot, kasvuston kehitysvaihe ja sadon laatutavoite. Tautitorjunta vehnällä kannattaa yleensä ajoittaa tähkän tultua esiin.
Vehnän tuholaiset
Vehnän tuholaisia kannattaa seurata kasvukauden aikana, koska niiden merkitys vaihtelee vuosittain. Tarkkailussa huomioidaan etenkin lohkon sijainti, sääolot ja kasvuston kehitysvaihe.
Peitattu vehnän siemen tukee tasaista orastumista
Peitattu vehnän siemen auttaa suojaamaan kasvuston alkua siemenlevintäisiä tauteja vastaan. Kevätvehnällä tasainen orastuminen on tärkeää, koska kasvuston tiheys ja kehityksen tasaisuus vaikuttavat myöhemmin sekä sadon määrään että laatutavoitteeseen.
Peittaus pienentää alkuvaiheen riskejä. Erityisesti leipä- ja myllyvehnää tavoiteltaessa kasvuston tasainen alku antaa paremman pohjan laadun muodostumiselle.
Peitatussa vehnän siemenessä korostuvat:
- siemenen hyvä itävyys
- tasainen orastuminen
- suoja siemenlevintäisiä tauteja vastaan
Jos et ole varma, mikä vehnälajike sopii tilan tarpeisiin, autamme mielellämme valitsemaan sopivan vaihtoehdon.
Vehnä osana viljelykiertoa
Vehnä tarvitsee runsaasti typpeä ja hyötyy hyvästä esikasvista sekä lohkosta, jonka rakenne, vesitalous ja ravinnetila ovat kunnossa. Viljelykierto tukee sadon määrää ja laatua sekä auttaa hallitsemaan tautipainetta. Lohkon viljelyhistoria ja seuraavan kasvin tarpeet kannattaa huomioida jo suunnitteluvaiheessa. Alus- ja kerääjäkasvit voivat tukea maan kasvukuntoa myös vehnän viljelyssä.
Aluskasvit
Aluskasvi voidaan kylvää vehnän alle, jos tavoitteena on lisätä kasvipeitteisyyttä ja jatkaa kasvua sadonkorjuun jälkeen. Vehnällä aluskasvin valinnassa on tärkeää huomioida, ettei se kilpaile liikaa pääkasvin kanssa kasvukauden aikana. Sopiva aluskasvi valitaan lohkon kasvukunnon, vehnän kasvuston tiheyden ja tilan tavoitteen mukaan. Käytännössä valinnassa punnitaan, haetaanko ennen kaikkea kasvipeitteisyyttä, maan rakenteen tukea vai viljelykierron monipuolistamista.
Kerääjäkasvit
Kerääjäkasvi voidaan hyödyntää vehnän jälkeen, jos sadonkorjuun ajankohta ja lohkon olosuhteet antavat sille riittävästi kasvuaikaa. Vehnän jälkeen valinta kannattaa tehdä erityisesti sen mukaan, mitä lohkolle suunnitellaan seuraavaksi. Kerääjäkasvi voi auttaa pitämään pellon kasvipeitteisenä ja tukea ravinteiden pidättymistä syksyllä. Jos vehnä puidaan myöhään, kerääjäkasvin valinnassa korostuu nopea kasvuunlähtö ja realistinen kylvöikkuna.
Maanparannus- ja saneerauskasvit
Vehnä hyötyy lohkosta, jossa maan rakenne ja kasvukunto ovat hyvällä tasolla. Maanparannus- ja saneerauskasveilla voidaan tukea viljelykiertoa etenkin silloin, kun halutaan vahvistaa maan rakennetta, lisätä juuristomassaa tai hallita rikkakasvipainetta. Näitä kasveja ei kannata valita vain listalta, vaan lohkon tarpeen mukaan. Vehnää ajatellen tärkeää on rakentaa viljelykiertoa niin, että seuraavalla vehnäkasvustolla on hyvät lähtökohdat sekä sadon määrään että laatuun.
Tukiehdot ja ajantasaiset ohjeet
Jos aluskasvi, kerääjäkasvi tai kasvipeitteisyys liittyy tilan tukisuunnitteluun, ehdot kannattaa varmistaa ennen kylvöä. Päivämäärät, hyväksyttävät kasvit ja muut vaatimukset voivat muuttua, joten ajantasainen tieto kannattaa tarkistaa Ruokavirastosta tai omalta neuvojalta. Taurun Siemen auttaa siemenvalinnoissa ja viljelykiertoon sopivien kasvien kartoittamisessa. Varsinainen tukiehtojen tulkinta tehdään virallisten ohjeiden perusteella.
Kysy sopivaa vehnän siementä Taurun Siemeneltä
Kevätvehnälajikkeen valintaan vaikuttavat sadon laatutavoite, käyttötarkoitus, kasvuaika ja lohkon olosuhteet. Leipä- ja myllyvehnässä painottuvat valkuainen, sakoluku, sitko ja hehtolitrapaino. Rehuvehnässä tärkeämpää on sadon määrä, viljelyvarmuus ja rehukäyttöön sopiva laatu.
Jos sopiva vehnälajike ei ole vielä selvillä, autamme mielellämme vertaamaan lajikkeita ja valitsemaan tilalle sopivan kylvösiemenen. Taurun Siemen palvelee viljelijöitä Etelä-Karjalassa ja toimittaa kylvösiementä myös laajemmin Suomeen.