Syysviljojen siemen
Taurun Siemeneltä löydät kylvösiementä kaikkien syysviljojen kylvöön. Syysviljat tuovat viljelykiertoon monipuolisuutta ja ne tasaavat kevään työhuippuja. Autamme valitsemaan tilalle sopivat syysviljalajikkeet monipuolisesta valikoimastamme.
Syysviljat tasaavat kevään työhuippuja
Syysviljoilla kylvötyöt tehdään syksyllä, jolloin kevään kiireisintä työhuippua voidaan keventää. Kun kasvusto talvehtii hyvin, se pääsee keväällä liikkeelle aikaisin ja hyödyntää tehokkaasti kevätkosteuden. Syysviljojen onnistuminen ratkaistaan pitkälti jo syksyllä. Kylvöajankohta, orastuminen ennen talvea, lohkon vesitalous ja lajikkeen talvenkestävyys vaikuttavat siihen, millaisella kasvustolla kevääseen lähdetään.
Taurun Siemeneltä saat syysviljojen kylvösiementä syysvehnälle ja syysrukiille. Autamme valitsemaan tilalle sopivat lajikkeet.
Syysvehnä
Syysvehnää viljellään sekä rehu- että myllykäyttöön. Lajikevalinnassa painavat talvehtiminen, satoisuus, korrenlujuus sekä sadon laatu.
Taurun Siemenen valikoimassa uutuus BOR Leivo on huippu leivontalaadun omaava syysvehnä. Ibarra ja KWS Emerick tuovat vaihtoehtoja silloin, kun lajikkeelta haetaan korkeaa satopotentiaalia.
Syysruis
Syysruista viljellään ennen kaikkea myllykäyttöön. Lajikevalinnassa korostuvat talvehtiminen, satoisuus, korrenlujuus sekä se, miten lajike sopii lohkon olosuhteisiin.
Reetta tunnetaan hyvänä talvehtijana, KWS Jethro satopotentiaalistaan ja Dankowskie Granat satoisana populaatiorukiina. Syysrukiissa onnistumiseen vaikuttavat erityisesti kylvöajankohta ja kasvuston kehitys syksyllä.
Syysviljan kylvöaika ratkaisee paljon jo syksyllä
Syysviljan onnistuminen rakennetaan jo kylvösyksynä. Kasvuston pitää ehtiä orastua ja vahvistua ennen talvea, mutta liian aikainen kylvö voi lisätä tauti- ja tuholaispainetta. Siksi sopiva kylvöajankohta riippuu syksyn olosuhteista ja lajikkeesta. Syysvehnällä sopiva kylvöaika on yleensä syyskuussa ja syysrukiilla elokuussa.
Syysvehnällä ja syysrukiilla kylvön ajoitus on osa viljelyvarmuutta. Kun kylvö tehdään oikeaan aikaan ja lohkon olosuhteet ovat kunnossa, kasvustolla on paremmat edellytykset talvehtia ja lähteä keväällä tasaisesti kasvuun.
Syysviljan kylvöajankohtaan vaikuttavat erityisesti:
- syksyn sää ja maan kosteus
- lohkon maalaji ja vesitalous
- kylvettävä kasvi ja lajike
- tauti- ja tuholaispaine
Syysviljalajikkeet
Syysviljalajikkeissa valinta tehdään satoisuuden, talvehtimisen ja käyttötarkoituksen mukaan. Syysvehnässä korostuvat sadon laatu, leivontaominaisuudet ja satoisuus. Syysrukiissa painavat etenkin talvehtiminen ja satopotentiaali. Alla olevista tuotekorteista pääset tutustumaan syysviljalajikkeisiin tarkemmin. Lajikesivulla voit lisätä sopivan syysviljan tarjouskoriin ja lähettää tarjouspyynnön Taurun Siemenelle.
Syysvehnät
Syysvehnälajikkeissä painottuvat talvehtiminen, satoisuus, korrenlujuus ja sadon laatu. BOR Leivo on erityisen kiinnostava uutuus leivontalaadun näkökulmasta, kun taas Ibarra ja KWS Emerick tuovat vaihtoehtoja suurta satopotentiaalia hakeville tiloille.
BOR Leivo
BOR Leivo on myllyjen odottama korkean leivontalaadun omaava syysvehnä. Varma talvehtija.
Ibarra
Ibarra on aikaisehko ja korkean satopotentiaalin omaava syysvehnälajike
KWS Emerick
KWS Emerick on satoisa ja lujakortinen syysvehnälajike
Syysrukiit
Reetta tunnetaan hyvästä talvehtimisesta, KWS Jethro korkeasta satopotentiaalista ja Dankowskie Granat satoisana populaatiorukiina.
Reetta
Reetta on erinomaisesti talvehtiva ja viljelyvarma populaatioruis
KWS Jethro
KWS Jethro on korkean satopotentiaalin omaava hybridiruis
Dankowskie Granat
Dankowskie Granat on satoisa ja erittäin lujakortinen populaatioruis
Kylvömäärälaskuri
Laske suuntaa antava kylvömäärä siemenerän tuhannen jyvän painon, itävyyden ja tavoitellun kylvötiheyden perusteella.
Tarvitsemasi määrä
189,47 kg/haLaske rukiin siementarve kylvömäärälaskurilla
Siemenlaskuri antaa kylvömäärän kilogrammoina hehtaarille. Syötä tavoiteltu kylvötiheys, siemenerän tuhannen jyvän paino ja itävyysprosentti.
Lopullinen kylvömäärä kannattaa suhteuttaa lajikkeeseen, siemenerään, lohkon olosuhteisiin ja kylvötavoitteeseen.
Syysviljan kylvömäärä ja siementarve
Syysviljalla kylvömäärä vaikuttaa siihen, millaisena kasvusto lähtee talvea kohti. Aikaisessa kylvössä riittää pienempi siemenmäärää ja myöhäisemmässä kylvössä siemenmäärää on lisättävä.
Syysvehnän ja syysrukiin siementarve riippuu lajikkeesta, kylvöajankohdasta, tuhannen jyvän painosta, itävyydestä ja lohkon olosuhteista. Jos kylvö myöhästyy tai olosuhteet ovat haastavat, kannattaa siemenmäärää nostaa.
Syysviljan siementarpeeseen vaikuttavat:
- tavoiteltu kylvötiheys
- kylvöajankohta
- tuhannen jyvän paino
- siemenen itävyys
- lajike
- kylvöolosuhteet
Syysviljan kylvötiheys ja itävyys
Syysviljan kylvötiheydeksi suositellaan syysvehnällä 500-550 kpl/m2. Syysrukiilla kylvötiheys populaatiolajikkeilla on 450-500 kpl/m2 ja hybridilajikkeilla 150-220 kpl/m2. Aikaisessa kylvössä pärjää pienemmällä kylvötiheydellä, sillä kasvusto ehtii versoa jo syksyllä.
Itävyys vaikuttaa suoraan siihen, kuinka paljon elinvoimaisia oraita pellolle saadaan. Voit kysyä meiltä siemenerän tarkan itävyyden ja tjp:n tai varata siemenet tietylle hehtaarimäärälle.
Kylvötiheyteen vaikuttavat:
- lajike
- kylvöajankohta
- maalaji
- kylvöolosuhteet
Syysviljan pitää ehtiä vahvaan alkuun ennen talvea
Syysviljan kylvössä ratkaisevaa on, että kasvusto ehtii orastua ja vahvistua ennen talven tuloa. Hyvä syyskasvusto ei tarkoita mahdollisimman rehevää kasvua, vaan riittävän vahvaa ja tasaisesti kehittynyttä kasvustoa, jolla on edellytykset selvitä talvesta.
Liian myöhäinen kylvö voi jättää kasvuston heikoksi ennen talvea. Liian aikainen kylvö taas voi lisätä rehevyyttä, jolloin kasvusto on altis lumihomeelle ja tuholaisille. Siksi kylvöajankohta kannattaa suhteuttaa kasviin, lajikkeeseen, lohkon olosuhteisiin ja syksyn säähän.
Syyskasvuston vahvaan alkuun vaikuttavat erityisesti:
- kylvöajankohta
- orastumiseen jäävä aika
- maalaji ja maan kosteus
- siemenen itävyys
- kylvötiheys
- syksyn sääolot
Talvehtiminen, maalaji ja lohkon olosuhteet
Syysviljan valinnassa lohkon olosuhteet korostuvat enemmän kuin kevätviljoilla. Talvehtimiseen vaikuttavat lajikkeen talvenkestävyys, lohkon vesitalous, maalaji, maan rakenne ja se, jääkö vesi seisomaan kasvustoon syksyllä tai talven aikana.
Hyvä syysviljalohko kuivuu ja kantaa tasaisesti. Myös pH, maan kasvukunto ja esikasvi vaikuttavat siihen, miten syysvehnä tai syysruis lähtee syksyllä kasvuun ja millaisena kasvusto jatkaa keväällä.
Talvehtimiseen ja lohkon sopivuuteen vaikuttavat:
- lajikkeen talvenkestävyys
- lohkon vesitalous
- seisovan veden riski
- maalaji ja maan rakenne
- pH
- esikasvi
- lumihomeen ja talvituhojen riski
- kasvuston kunto ennen talvea
Peitattu sertifioitu siemen antaa syysviljalle vahvemman lähdön
Syysviljalla kylvö tehdään tilanteessa, jossa kasvuston pitää ehtiä kehittyä riittävästi ennen talvea. Peitattu sertifioitu siemen auttaa suojaamaan kasvuston alkua siemenlevintäisiä tauteja vastaan ja tukee tasaisempaa taimettumista syksyllä.
Syyskylvössä siemenen laatu korostuu, koska kasvuston pitää selvitä sekä syksyn olosuhteista että talvesta. Terve kylvösiemen ja huolellinen peittaus antavat hyvän lähtökohdan syysviljojen viljelyyn.
Peitatussa syysviljan siemenessä korostuvat:
- tasainen orastuminen syksyllä
- suoja siemenlevintäisiä tauteja vastaan
- torjuu lumihometta
Mitä syysviljan viljelyssä kannattaa huomioida?
Kylvöaika ja orastuminen
Syysviljan pitää ehtiä orastua ja vahvistua ennen talvea. Liian myöhäinen kylvö heikentää talvehtimisen lähtökohtia, mutta liian aikainen kylvö voi lisätä tauti- ja tuholaispainetta.
Talvehtiminen ja talvenkestävyys
Talvehtiminen on syysviljan tärkeimpiä valintaperusteita. Lajikkeen talvenkestävyys, lohkon vesitalous, lumipeite ja talven olosuhteet vaikuttavat siihen, millaisena kasvusto lähtee keväällä kasvuun.
Käyttötarkoitus
Syysvehnässä valintaan vaikuttaa, tavoitellaanko mylly- ja leipäkäyttöön sopivaa laatua vai suurta satoa. Syysrukiissa populaatiorukiit ovat varmoja talvehtijoita ja hybridirukiilla on suuri satopotentiaali.
Satoisuus ja korrenlujuus
Satoisuus kannattaa suhteuttaa talvehtimiseen ja korrenlujuuteen. Hyvin talvehtiva lajike pääsee täyttämään satopotentiaalinsa kesällä ja hyvä korrenlujuus helpottaa puintia.
Taudit ja talvituhot
Syysviljoilla tautien ja talvituhojen riskien arviointi alkaa jo syksyllä. Lumihomeen riskiä kannattaa arvioida ja tehdä torjunta syksyllä kasvuston rehevyyden mukaan.
Lohkon olosuhteet
Syysvilja tarvitsee lohkon, jossa vesi ei jää seisomaan. Maalaji, pH, maan rakenne ja vesitalous vaikuttavat siihen, kuinka turvallinen valinta syysvilja on kyseiselle lohkolle.
Syysviljojen taudit, talvituhot ja kasvinsuojelu
Syysviljoilla kasvinsuojelun ja tautien seuranta alkaa jo syksyllä. Kasvuston kehitys ennen talvea, kylvöajankohta, lohkon historia ja sääolot vaikuttavat siihen, millainen tauti- ja tuholaispaine syksyllä muodostuu. Talven jälkeen arvioidaan, miten kasvusto on selvinnyt pakkasista, jääpoltteesta, seisovasta vedestä, lumihomeesta ja muista talvituhoista. Syysviljoilla hyvä lajikevalinta, sopiva kylvöaika ja lohkon olosuhteet ovat tärkeä osa riskien hallintaa.
Lumihome
Lumihome voi vioittaa syysviljakasvustoa talven aikana, etenkin jos lumi tulee routaantumattomaan maahan tai kasvusto on liian rehevä talvea vasten. Riskiin vaikuttavat kylvöaika, kasvuston tiheys, sääolot ja lajike.
Talvituhot
Talvituhoihin voivat vaikuttaa pakkanen, jääpolte, seisova vesi, lumipeitteen vaihtelu ja kevään olosuhteet. Syysviljoilla lohkon vesitalous ja kasvuston kunto ennen talvea ovat siksi erittäin tärkeitä.
Tautipaine syksyllä
Rehevä tai aikaisin kylvetty kasvusto voi lisätä myös muiden kasvitautien tautipainetta jo syksyllä. Tautipainetta voi lisätä myös kevytmuokkaus ja lämmin syksy.
Kasvinsuojelu
Syysviljojen kasvinsuojelu suunnitellaan lohkon ja kasvuston todellisen tilanteen mukaan. Syksyllä voidaan jo torjua rikkoja ja tehdä tautiruiskutus lumihomeen varalta.
Kahukärpäset ja muut tuholaiset
Syksyn tuholaispaine voi vaihdella vuosittain ja lohkoittain. Etenkin rukiilla kahukärpästen tarkkailu ja torjunta on tärkeää heti oraiden noustua pintaan.
Kevään kasvuston arviointi
Keväällä syysviljakasvusto kannattaa arvioida ennen jatkotoimia. Talvehtimisen onnistuminen, aukkoisuus, kasvuston tiheys ja elinvoima vaikuttavat siihen, miten kasvustoa lannoitetaan ja hoidetaan eteenpäin.
Syysviljat osana viljelykiertoa
Syysviljojen onnistuminen riippuu paljon siitä, mitä lohkolla on ennen niitä viljelty ja milloin esikasvi saadaan korjattua pois. Syyskylvö vaatii riittävästi aikaa maan muokkaukselle, kylvölle ja orastumiselle ennen talvea. Syysvehnän ehtii usein kylvää myöhäänkin syyskuussa, mutta syysruis olisi saatava kylvettyä jo elokuun puolella. Syysviljat ovat loistavia viljelykierron monipuolistajia ja ne sopivat hyvin viljelykiertoon esimerkiksi viherlannoitusnurmen jälkeen.
Esikasvi ja syksyn kylvöaika
Syysviljan paikka viljelykierrossa määräytyy usein sen mukaan, milloin esikasvi saadaan korjattua. Jos edellinen kasvi valmistuu myöhään, syysviljan kylvölle ja taimettumiselle voi jäädä liian vähän aikaa. Hyvä esikasvi jättää lohkon sellaiseen kuntoon, että maa saadaan muokattua ja kylvettyä sopivaan aikaan. Syysvehnällä ja syysrukiilla tämä on tärkeää, koska syksyn lähtö vaikuttaa suoraan talvehtimisen edellytyksiin.
Kerääjäkasvi ennen tai jälkeen syysviljan
Kerääjäkasvin käyttö syysviljojen yhteydessä vaatii tarkkaa ajoitusta. Jos kerääjäkasvi on ennen syysviljaa, sen pitää sopia yhteen esikasvin korjuun, maan muokkauksen ja syyskylvön kanssa. Syysviljan jälkeen kerääjäkasvin käyttö riippuu sadonkorjuun ajankohdasta ja seuraavan kasvin suunnitelmasta. Tärkeintä on, ettei kerääjäkasvi sotke syysviljan kylvöä tai vie kasvustolta lähtöedellytyksiä.
Maanparannus- ja saneerauskasvit viljelykierron suunnittelussa
Maanparannus- ja saneerauskasvit voivat tukea syysviljojen viljelyä pidemmällä aikavälillä, kun tavoitteena on parantaa maan rakennetta, lisätä juuristomassaa tai hallita rikkakasvipainetta. Syysviljoja ajatellen lohkon kasvukunto ja vesitalous ovat erityisen tärkeitä. Jos maa tiivistyy helposti tai vesi jää seisomaan, talvehtimisen riski kasvaa. Siksi maanparannuskasvit kannattaa nähdä osana useamman vuoden viljelykiertoa, ei vain yksittäisen kasvukauden täytteenä.
Tukiehdot ja ajantasaiset ohjeet
Jos kerääjäkasvi, kasvipeitteisyys tai muu viljelykierron osa liittyy tukisuunnitteluun, ehdot kannattaa tarkistaa ennen kylvöpäätöstä. Päivämäärät, hyväksyttävät kasvit ja muut vaatimukset voivat muuttua. Taurun Siemen auttaa siemenvalinnoissa ja viljelykiertoon sopivien kasvien kartoittamisessa. Varsinainen tukiehtojen tulkinta kannattaa tehdä Ruokaviraston ohjeiden tai oman neuvojan kanssa.
Kysy sopivaa syysviljan siementä Taurun Siemeneltä
Sopivan syysviljan valinnassa korostuvat kylvöaika, talvehtiminen, lohkon olosuhteet ja sadon käyttötarkoitus. Syysvehnälajikkeista löydät meiltä myllykäyttöön sopivat lajikkeet tai korkeaa satopotentiaalia hakeville löytyy myös vaihtoehtoja. Syysrukiissa löytyy varmoja talvehtijoita populaatiolajikkeista tai korkean satopotentiaalin hybridirukiita. Hybridiruislajikkeiden valikoima vaihtelee vuosittain.
Jos sopiva syysvehnän tai syysrukiin lajike ei ole vielä selvillä, autamme mielellämme vertaamaan vaihtoehtoja ja valitsemaan tilalle sopivat lajikkeet. Taurun Siemen palvelee viljelijöitä Etelä-Karjalassa ja toimittaa kylvösiementä myös laajemmin Suomeen.