Palkokasvin siemen
Taurun Siemeneltä löydät palkokasvien kylvösiementä herneen ja härkäpavun viljelyyn. Herne ja härkäpapu ovat tärkeitä kasveja valkuaisomavaraisuuden, rehuntuotannon ja viljelykierron monipuolistamisen kannalta. Sopiva lajike valitaan kasvuajan, varrenlujuuden ja sadon laatutavoitteen mukaan. Autamme valitsemaan sopivat palkokasvilajikkeet tilan tarpeeseen, oli tavoitteena rehu, ruokakäyttö tai viljelykierron monipuolistaminen.
Palkokasvit monipuolistavat viljelykiertoa
Palkokasvit tuovat viljelykiertoon vaihtelua. Herne ja härkäpapu parantavat viljelykierron monipuolisuutta, tukevat tilan omaa valkuaistuotantoa ja toimivat hyvinä esikasveina viljoille. Palkokasvien merkitys korostuu erityisesti tiloilla, joilla halutaan lisätä valkuaisomavaraisuutta tai saada viljelykiertoon typpeä sitovia kasveja. Hyvin onnistunut herne- tai härkäpapukasvusto pienentää seuraavan kasvin typpilannoitustarvetta merkittävästi.
Palkokasvien viljelyssä onnistuminen alkaa oikean kasvin ja lajikkeen valinnasta. Herneen ja härkäpavun lajikkeen valinnassa korostuvat kasvuaika, kasvupaikkavaatimus, lakoutumisriski ja käyttötarkoitus.
Herne
Herne on monikäyttöinen palkokasvi ja valkuaiskasvi, jota viljellään sekä rehuksi että ruokakäyttöön. Lajikevalinnassa kannattaa huomioida kasvuaika, satoisuus, lakoutumisriski ja sadon käyttötarkoitus.
Taurun Siemenen valikoimasta löydät hernelajikkeet Lempi, Heikki, Ingrid ja Eso. Tarkemmat tiedot lajikkeista löydät lajikesivuilta.
Härkäpapu
Härkäpapu on valkuaiskasvi, jota viljellään rehu- ja elintarvikekäyttöön. Härkäpapulajikkeen valinnassa korostuvat etenkin kasvuaika, satotaso ja varrenlujuus.
Taurun Siemenen valikoimasta löytyy uutena härkäpapulajikkeena VireBOR, joka soveltuu niin rehuksi kuin ihmisravinnoksikin.
Herne ja härkäpapu eri käyttötarkoituksiin
Herne ja härkäpapu ovat palkokasveja ja valkuaiskasveja, joita viljellään rehukäyttöön, ruokakäyttöön ja viljelykierron monipuolistamiseen. Ne ovat loistava lisä kasvinviljelytilan viljelykiertoon ja rehuntuotantoon eläintiloille.
Herne on monelle tilalle tuttu valkuaiskasvi, jota voidaan viljellä esimerkiksi rehuherneenä tai ruokaherneenä. Härkäpapu taas kiinnostaa erityisesti valkuaisrehukasvina ja valkuaisomavaraisuuden parantamisessa, mutta se vaatii pidemmän kasvuajan takia aikaisemman kylvönkin.
Käyttötarkoitus vaikuttaa siihen, millaista lajiketta kannattaa katsoa. Rehukäytössä korostuvat satoisuus ja valkuaispitoisuus. Elintarvikekäytössä lajikkeen täytyy olla ruuantuotantoon sopiva ja sadon laatu hyvällä tasolla.
Herneen siemen rehu- ja ruokakäyttöön
Herneen lajiketta valittaessa kannattaa ensin miettiä, tavoitellaanko satoa rehuksi vai ruokakäyttöön. Rehuherneessä painottuvat satoisuus, valkuainen ja varrenlujuus. Ruokaherneessä korostuu lisäksi lajikkeen sopivuus elintarvikekäyttöön.
Herne sopii monipuolisesti viljelykiertoon ja on hyvä esikasvi seuraaville kasveille. Lajikevalinnassa ja viljelyssä kannattaa huomioida kasvuaika, lakoutumisriski ja kylvötiheys.
Härkäpavun siemen rehu- ja ruokakäyttöön
Härkäpapu on vahva valkuaiskasvi erityisesti rehukäyttöön ja valkuaisomavaraisuuden parantamiseen. Uudella VireBOR lajikkeella korostuu matala visiini-konvisiinpitoisuus, jonka ansiosta sen sato soveltuu ruokintaan myös esimerkiksi siipikarjalle.
Härkäpapu tarvitsee riittävän pitkän kasvuajan ja sopivat olosuhteet tasaiselle kasvustolle. Kivennäismäät sopivat härkäpavun viljelyyn, mutta herkästi poutivilla lohkoilla härkäpapu voi kärsiä kuivuudesta.
Palkokasvilajikkeet
Palkokasvilajikkeen valinnassa tärkeitä ominaisuuksia ovat satotaso, varrenlujuus ja kasvuaika. Herneellä ja härkäpavulla on omat vahvuutensa ja meiltä voit kysyä lajikkeen käytännön viljelykokemuksista. Taurun Siemenen palkokasvivalikoimasta löydät varmasti tilalle sopivat lajikkeet. Tarkemmat tiedot löytyvät lajikekorteilta, joilla voit tutustua lajikkeen ominaisuuksiin ja pyytää tarjouksen sopivasta kylvösiemenestä.
Hernelajikkeet
Herne on monikäyttöinen palkokasvi, jota voidaan viljellä rehuksi, ruokakäyttöön ja osaksi monipuolisempaa viljelykiertoa. Hernelajikkeen valinnassa korostuvat kasvuaika, satoisuus, lakoutumisriski, puintivarmuus ja sadon käyttökohde.
Lempi
Lempi on aikainen ja erittäin lujavartinen hernelajike, joka tekee siitä hyvin viljeyvarman vaihtoehdon.
Heikki
Heikki on korkeaa valkuaissatuoa tuottava lujavartinen ja pitkä hernelajike.
Ingrid
Ingrid on viljelyvarma ja suosittu isosiemeninen rehuherne.
Eso
Eso on suurisatoinen ja viihtyvä rehuherne, joka sopii myös vihantahernekäyttöön.
Härkäpapulajikkeet
Härkäpapu on palkokasvi ja valkuaiskasvi, jota viljellään erityisesti rehukäyttöön ja valkuaisomavaraisuuden parantamiseen. Härkäpavun kohdalla kasvuaika, lohkon vesitalous, maalaji ja puintivarmuus korostuvat lajikevalinnassa.
Vire
Vire on satoisa, lujavartinen ja aikainen härkäpapulajike. Ensimmäinen alhainen visiini-konvisiinipitoisuuden härkäpapu.
Kylvömäärälaskuri
Laske suuntaa antava kylvömäärä siemenerän tuhannen jyvän painon, itävyyden ja tavoitellun kylvötiheyden perusteella.
Tarvitsemasi määrä
189,47 kg/haLaske palkokasvin siementarve kylvömäärälaskurilla
Siemenlaskuri antaa kylvömäärän kilogrammoina hehtaarille. Syötä tavoiteltu kylvötiheys, siemenerän tuhannen jyvän paino ja itävyysprosentti.
Lopullinen kylvömäärä kannattaa suhteuttaa lajikkeeseen, siemenerään, lohkon olosuhteisiin ja kylvötavoitteeseen.
Mitä palkokasvien viljelyssä kannattaa huomioida?
Käyttötarkoitus ja valkuainen
Palkokasveilla sadon käyttötarkoitus vaikuttaa lajikevalintaan. Rehukäytössä painottuvat valkuainen, satoisuus ja puintivarmuus. Ruokakäytössä korostuvat lisäksi sadon laatu, lajikkeen ominaisuudet ja ostajan vaatimukset.
Kasvuaika ja kasvupaikka
Härkäpapu tarvitsee yleensä pidemmän kasvuajan, kun taas herne sopii myöhempäänkin kylvöön. Herne ja härkäpapu sopivat kivennäismaille, joiden pH on hyvällä tasolla. Multamailla palkokasvien tuleentuminen voi viivästyä liikaa.
Kylvömäärä, kylvösyvyys ja itävyys
Palkokasveilla siemenkoko vaihtelee paljon, joten tuhannen siemenen paino ja itävyys kannattaa huomioida kylvömäärässä. Herneellä ja härkäpavullä iso siemen tarvitsee paljon vettä itääkseen, joten kylvösyvyys tulisi olla 5-8cm riippuen kylvöolosuhteista.
Satoisuus ja varrenlujuus
Satoisuus on tärkeä valintaperuste, mutta palkokasveilla kannattaa kiinnittää huomioita myös varren lujuuteen. Lakoutuminen, epätasainen tuleentuminen tai liian myöhäinen kasvusto voi vaikeuttaa sadonkorjuuta, vaikka satopotentiaali olisi hyvä.
Taudit ja kasvinsuojelu
Palkokasvien kasvinsuojelussa tuholaisia on tarkkailtava ja tarvittaessa torjuttava kasvukaudella. Terve kylvösiemen antaa hyvät edellytykset onnistumiselle. Kasvitautien takia hernettä ja härkäpapua tulisi viljellä samalla lohkolla korkeintaan 5 vuoden välein.
Palkokasvin kylvömäärä ja siementarve
Herneen ja härkäpavun siemen on suurikokoista, joten tuhannen siemenen painon vaihtelu vaikuttaa siementarpeeseen selvästi. Siementarve kannattaa aina laskea tarkasti, jotta vältetään liian harva tai tiheä kasvusto.
Kylvömäärä lasketaan kasvilajin, itävyyden, tuhannen siemenen painon ja tavoitellun kasvustotiheyden mukaan. Herneellä ja härkäpavulla liian harva tai tiheä kasvusto voi heikentää sadonmuodostusta.
Palkokasvin siementarpeeseen vaikuttavat:
- kasvi ja lajike
- tavoiteltu kylvötiheys
- tuhannen siemenen paino
- siemenen itävyys
- kylvöajankohta
- lohkon olosuhteet
Palkokasvin kylvötiheys ja itävyys
Herneellä sopiva kylvötiheys on 80-120 kpl/m2 ja härkäpavulla 60-80 kpl/m2. Maalaji vaikuttaa kylvötiheyteen paljon. Savi- ja hiesumailla käytetään korkeampaa kylvötiheyttä ja hikevällä hietamaalla riittää pienempi kylvötiheys.
Itävyys kertoo, kuinka suuri osa siemenistä tuottaa elinvoimaisen taimen. Meiltä voit kysyä siemenerän tarkat tiedot tai varata siemenet tietylle hehtaarimäärälle.
Kylvötiheyteen vaikuttavat
- herne tai härkäpapu
- maalaji
- maan kosteus
- kylvöajankohta
Typensidonta palkokasveilla
Palkokasvien vahvuus viljelykierrossa liittyy niiden kykyyn sitoa typpeä juurinystyräbakteerien kanssa. Kun typensidonta toimii hyvin, herne ja härkäpapu sitovat ilmasta tarvitsemansa typen ja jättävät siitä osan myös seuraavalle viljelykasville. Typensidonnan onnistumiseen vaikuttavat kasvukauden olosuhteet ja riittävä fosfori- ja kaliumlannoitus.
Typensidonta
Typensidonnassa palkokasvi hyödyntää juurinystyröissä eläviä bakteereja, jotka sitovat ilmakehän typpeä kasvin käyttöön. Tämä on yksi syy siihen, miksi herne ja härkäpapu ovat loistavia kasveja viljelykierron ja valkuaisomavaraisuuden kannalta.
Juurinystyrät
Juurinystyrät muodostuvat palkokasvin juuriin, kun sopiva typpibakteeri toimii kasvin kanssa. Nystyröiden määrä ja toiminta kertovat siitä, miten hyvin typensidonta on lähtenyt käyntiin.
Rhizobium
Rhizobium on palkokasveille tärkeä typpibakteeri. Eri palkokasvit tarvitsevat niille sopivan bakteerikannan, joten herneen ja härkäpavun typensidonnassa ei kannata ajatella kaikkia palkokasveja yhtenä samanlaisena ryhmänä.
Ympätty siemen
Ympätty siemen tarkoittaa siementä, joka on käsitelty kasville sopivalla typpibakteerilla. Ympätyn siemenen tarkoitus on varmistaa, että kasvin juuristossa on typensidonnan kannalta oikea bakteeri mukana heti kasvun alkuvaiheessa.
Suojapilleröity siemen
Suojapilleröity siemen tarkoittaa siementä, jonka pinnalla on suojaava pinnoite. Palkokasveilla ja muilla typensitojakasveilla pinnoite voi auttaa suojaamaan käsittelyä ja helpottaa kylvöä, mutta siemenerän tarkat ominaisuudet kannattaa aina katsoa tuotekohtaisesti.
Palkokasvien taudit ja kasvinsuojelu
Palkokasvien kasvinsuojelussa korostuvat terve kylvösiemen, lohkon historia ja riittävän pitkä viljelykierto palkokasvien ja öljykasvien välillä. Herneellä ja härkäpavulla tauti- ja tuholaispaine voi vaihdella lohkoittain, joten kasvin paikka kierrossa kannattaa suunnitella ennen kylvöä. Kasvinsuojelun tarve riippuu kasvuston kunnosta, säästä, lohkon olosuhteista ja siitä, mitä samalla lohkolla on aiemmin viljelty. Hyvä alku, tasainen taimettuminen ja kasvuston seuranta auttavat vähentämään riskejä kasvukauden aikana.
Terve kylvösiemen
Palkokasveilla terve kylvösiemen on tärkeä lähtökohta tasaiselle kasvustolle. Siemenen itävyys, laatu ja mahdollinen käsittely vaikuttavat siihen, miten herne tai härkäpapu lähtee kasvuun kylvön jälkeen.
Viljelykierto
Herneen ja härkäpavun viljelyssä viljelykierto on erittäin tärkeää. Samalla lohkolla näitä kasveja voidaan viljellä korkeintaan viiden vuoden välein ja välivuosina tulee välttää myös öljykasveja.
Herneen taudit
Herneellä kasvuston onnistumiseen voivat vaikuttaa esimerkiksi juuristo- ja lakastumistaudit sekä lehtitaudit. Riskiä voidaan pienentää terveellä kylvösiemenellä ja riittävällä viljelykierrolla.
Härkäpavun taudit
Härkäpavulla tavattavia tauteja ovat esimerkiksi suklaalaikku, lehtilaikkutaudit ja pahkahome. Tautiriskiin vaikuttavat muun muassa kasvuston tiheys ja kosteat olosuhteet. Hyvin suunniteltu viljelykierto on härkäpavun tautitorjunnassa tärkeintä.
Tuholaiset
Palkokasveilla tuholaispaine vaihtelee vuosittain ja alueittain. Herneellä ja härkäpavulla kasvustoa kannattaa tarkkailla erityisesti taimettumisen jälkeen ja kukinnan lähestyessä, kun tuholaisten vaikutus voi näkyä sadon määrässä ja laadussa.
Kasvuston seuranta
Palkokasvien kasvinsuojelu perustuu pitkälti siihen, että kasvustoa seurataan oikeaan aikaan. Taimettuminen, kasvuston tasaisuus, kukinta, tautioireet, tuholaiset ja tuleentuminen kertovat, millaisia toimenpiteitä kasvukauden aikana tarvitaan.
Palkokasvit osana viljelykiertoa
Palkokasvit tuovat viljelykiertoon vaihtelua erityisesti tiloilla, joilla viljellään paljon viljaa. Herne ja härkäpapu voivat katkaista yksipuolista viljakiertoa, tuoda lohkolle eri juuristotyyppiä ja toimia hyvänä esikasvina seuraaville kasveille. Viljelykierron suunnittelussa kannattaa kuitenkin huomioida, ettei palkokasveja viljellä samalla lohkolla liian tiheästi. Liian lyhyt väli voi lisätä tautipainetta ja heikentää kasvuston onnistumista. Siksi herneen ja härkäpavun paikka kierrossa kannattaa suunnitella huolellisesti useamman vuoden näkökulmasta, varsinkin jos tilalla viljellään lisäksi öljykasveja tai apiloita.
Herne esikasvina
Herne voi olla hyvä esikasvi seuraavalle viljelykasville, kun kasvusto onnistuu ja lohko jää sadonkorjuun jälkeen hyvään kuntoon. Herneen jälkeen seuraava kasvi voi hyötyä monipuolisemmasta viljelykierrosta ja palkokasvin vaikutuksesta maan kasvukuntoon. Herneen viljelyssä kannattaa huomioida myös puinnin ajankohta ja lohkon kantavuus. Jos kasvusto lakoutuu tai puinti venyy vaikeisiin oloihin, esikasviarvo voi kärsiä käytännön viljelyssä.
Härkäpapu esikasvina
Härkäpapu voi tuoda viljelykiertoon valkuaista, typensidontaa ja vaihtelua viljavaltaisille lohkoille. Hyvin onnistunut härkäpapukasvusto voi olla arvokas osa viljelykiertoa erityisesti silloin, kun tavoitteena on parantaa valkuaisomavaraisuutta ja monipuolistaa kasvivalikoimaa. Härkäpavulla kasvuaika ja puintiolosuhteet korostuvat. Lohko kannattaa valita niin, että kasvusto ehtii tuleentua ja sadonkorjuu onnistuu mahdollisimman hyvin.
Viljelykierron pituus
Palkokasvien väli samalla lohkolla kannattaa pitää riittävän pitkänä tautipaineen hallitsemiseksi. Herne ja härkäpapu eivät ole vain yksittäisen vuoden valinta, vaan osa pidempää viljelysuunnitelmaa. Sopiva viljelykierto auttaa pitämään kasvustot terveempinä ja vähentää riskiä, että maalevintäiset taudit tai muut ongelmat kasautuvat samalle lohkolle.
Typensidonta ja seuraava kasvi
Kun palkokasvin typensidonta toimii hyvin, sen vaikutus voi näkyä myös seuraavan kasvin kasvuolosuhteissa. Vaikutus riippuu kuitenkin kasvuston onnistumisesta, sadonkorjuusta, lohkon kunnosta ja siitä, miten kasvimassa ja juuristo jäävät maahan. Typensidontaa ei kannata ajatella automaattisena lannoituskorvauksena, vaan yhtenä viljelykierron hyötynä, joka toimii parhaiten hyvin kasvavassa ja terveessä kasvustossa.
Maanparannus- ja saneerauskasvit viljelykierron suunnittelussa
Palkokasvit voivat olla osa monipuolisempaa viljelykiertoa, jossa huomioidaan myös maan rakenne, juuristo, tautipaine ja seuraavien kasvien edellytykset. Herne ja härkäpapu eivät yksin korjaa lohkon ongelmia, mutta ne voivat tuoda viljelykiertoon vaihtelua viljavaltaisilla lohkoilla. Maanparannus- ja saneerauskasveja kannattaa tarkastella palkokasvien rinnalla silloin, kun tavoitteena on parantaa maan kasvukuntoa, vähentää yksipuolisen viljelyn riskejä tai rakentaa pidempää viljelykiertoa useamman vuoden ajalle.
Tukiehdot ja ajantasaiset ohjeet
Jos palkokasvit, kerääjäkasvit, kasvipeitteisyys tai viljelykierron muut kasvit liittyvät tilan tukisuunnitteluun, ajantasaiset ehdot kannattaa tarkistaa ennen kylvöpäätöksiä. Päivämäärät, hyväksyttävät kasvit ja muut vaatimukset voivat muuttua vuosittain.
Taurun Siemen auttaa siemenvalinnoissa ja viljelykiertoon sopivien kasvien kartoittamisessa. Varsinainen tukiehtojen tulkinta kannattaa tehdä Ruokaviraston ohjeiden tai oman neuvojan kanssa.
Kysy sopivaa palkokasvin siementä Taurun Siemeneltä
Palkokasvin valinnassa korostuvat sadon käyttötarkoitus, kasvuaika, lohkon olosuhteet, kylvömäärä ja puinnin onnistuminen. Herne ja härkäpapu voivat tuoda viljelykiertoon valkuaista, typensidontaa ja vaihtelua viljavaltaisille lohkoille. Jos sopiva herneen tai härkäpavun lajike ei ole heti selvillä, autamme mielellämme vertaamaan vaihtoehtoja tilan olosuhteiden ja viljelysuunnitelman mukaan. Taurun Siemen palvelee viljelijöitä Etelä-Karjalassa ja toimittaa kylvösiementä myös laajemmin Suomeen.